HANNA NÄKEE MONTA TIETÄ, EI VAIN YHTÄ SUORAA

28.09.2020

Kuka olet ja mitä teet Mielen ry:ssä? 

Olen Hanna Åby ja toimin Mielen ry:n asumis- ja avopalvelujen palvelujohtajana, eli vastaan asumisyksiköiden toiminnasta ja niissä tapahtuvista avopalveluista. Tällä hetkellä niitä on neljä yksikköä Pirkanmaan alueella ja asukkaita meillä on noin 100.

Milloin olet tullut taloon?

Tulin 1.4. eli Aprillipäivänä suoraan koronan keskelle. Asioita joutui heti miettimään ihan uudesta näkökulmasta eteenpäin, että miten meillä kaikilla olisi turvallista olla. Ja hyvin olemme toistaiseksi onnistuneet.

Kerro aiemmasta taipaleestasi ennen Mielen ry:tä

Olen saanut toimia monenlaisissa tehtävissä ja siirtyminen tänne mielenterveyskentän puolelle on ollut mielekästä. Tulin Sopimusvuori ry:n Näsinkulman ja Wallonkulman Klubitalojen johtajan työstä. Pidin siitä työstä paljon, mutta tässä kohtaa näin sellaisen polun, jonka halusin ottaa ja ilokseni tulin valituksi nykyiseen työhöni. Ennen Sopimusvuorta työskentelin Aspa-säätiöllä Mintressi-projektissa, jossa edistettiin vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mielekästä vapaa-aikaa. Sitä ennen olin Punaisella Ristillä käynnistämässä hajautetun mallin mukaisen turvapaikanhakijoiden asumisyksikön Pälkäneelle.

Henkilökohtaisessa elämässä olen lapsesta saakka ollut mukana Punaisen Ristin ensiaputoiminnassa, se on tullut osaksi minua ihan äidinmaidon mukana ja olen toiminut aktiivipäivystäjänä kymmeniä vuosia. Voin sanoa, että sydämeni sykkii järjestöille.

Kaiken aikaa olen myös opiskellut itseäni kiinnostavia asioita työn ohessa. Liiketalouden puolella projektijohtamisen sekä yritys- ja yhteisöviestinnän erikoistumisopinnot, HAMKissa sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK tutkinnon ja nyt viimeisimpänä palvelumuotoilun perusopinnot Lapin yliopistoon.

Miten työelämä on opettanut sinua? 

Valmistuin sairaanhoitajaksi 1997 todella huonoon työllisyystilanteeseen ja niin ajauduin kuudeksi vuodeksi IT-uralle Nokia Oy:n palvelukseen. Siellä opin ajattelun ”Asiakas on kuningas” vaikka palvelinkin Nokian sisäisiä työntekijöitä heidän kohdatessaan tietokoneongelmia. Se ihminen, asiakas, palveltiin loppuun saakka. Siitä on seurauksena tietenkin myös se, että tänä päivänä IT- tai tietokoneongelmat eivät ole minulle ongelmia. Ja kun on alan tuntemusta, on myös rohkeus ottaa käyttöön digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

Kaikista suurin oppi on kuitenkin se, ettei kukaan voi toimia yksin. Tarvitaan ihmisiä, keskustelua ja ymmärtämistä. Tietty riskinotto on välttämättömyys kehitykselle eikä epäonnistumisia tarvitse pelätä, koska niiden kautta oppii kaikista eniten. Kiinnostus työtä kohtaan ja selkeät päämäärät vievät eteenpäin.

Miksi halusit tulla isona, kun olit lapsi?

Halusin olla poliisi ja isän puolella suvussa on paljon poliiseja. Kunnioitan poliisia todella paljon, rankka duuni, kaikki se mitä he kohtaavat. En kasvanut riittävän pitkäksi niin en päässyt hakemaan poliisiksi, onneksi niin. Seuraavana toiveenani oli hoitotyö ja sairaanhoitaja, miksi sitten valmistuinkin.

Mikä motivoi sinua nykyisessä työssäsi? 

Pidän siitä, että saan eteeni haasteita. Asumispalveluiden laajentamisen näkökulmasta uudet alueet ovat mielenkiintoisia ja niihin on hyvä tarttua, kun mahdollisuuksia eteen tulee. Tärkeää on myös ihmisten kohtaaminen ja ymmärrys siitä, mitä me Mielen ry:nä voimme tehdä pitääksemme yllä asiakkaidemme toivoa tulevaisuudesta. On ilo, että voin seisoa yhdistyksen arvojen takana ja että ne arvot ovat osa minun henkilökohtaisia arvojani. Asumispalveluiden tuottajana emme ns. ”mene sieltä mistä aita on matalin”, vaan haluamme tarjota hyvää asiakaskokemusta ja viitoittaa tietä palveluntuottajille.

Miten mielenterveyspalveluja tulisi mielestäsi yhteiskunnassa kehittää?

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Oikea tuki ja palvelut ihmiselle oikeassa kohtaa elämäntilannetta on yhteiskunnallisesti kestävää toimintaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää varhaisen tukeen ja palveluiden saatavuuteen.

Mielenterveyspalveluita tulee kehittää myös enemmän ihmisläheisiksi, vertaisuutta ja osallisuutta tukeviksi: Katsoa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin ja kytkeä palvelut kiinteämmin osaksi toisiaan. Ongelmakeskeisyyden sijaan tulisi rohkeasti lähteä liikkeelle ihmisen vahvuuksista, mikä tukee elämään omannäköistä elämää.

Millä tavalla vaalit voimavarojasi ja hoidat mielenterveyttäsi? Mikä tuo sinulle hyvää oloa?

Pidän kiinni Etelä-Pohjalaisista juuristani: Olen avoin, rehellinen ja suora. Minulle on aina ollut tärkeää oman perheeni hyvinvointi, se tuo myös itselle hyvää. Voimaa ammennan luonnosta, esimerkiksi sienestäessä ja metsäretkillä tulee hoidettua fyysistä kuntoa sekä mielen hyvinvointia. Kaikenlainen käsilläni tekeminen tukee luovuutta, josta myös hyvät ideat syntyvät. Askartelen sekä kovista että pehmeistä materiaaleista ja silloin alitajunta monesti työstää haasteellisia kysymyksiä vapauttaen ajattelua. Töissä saan olla aika ajoin yltiösosiaalinen, niin sitten on hyvä päästä kotiin maaseudun kulttuurimaisemaan omaan rauhaan.

Ja tietenkin koirat, jotka maadoittavat hyvällä tavalla arkeen ja ylläpitävät arkirytmiä. Niistä on äärettömän paljon iloa. Koiraharrastuksista näyttelyt tuovat ripauksen ylellisyyttä, uusia kavereita ja tekemistä, ei se voittaminen olekaan se juttu vaan kaikki muu siellä. Tosin ylellisyys on ajoittain kaukana amerikancockerspanielien viikottaisessa turkinhoidossa ja näyttelyyn kunnostus on sitten vielä oma kuvionsa.

Onko sinulla jokin motto tai mietelause mikä kuvaa ajatteluasi?

Niitä on monia. ”Ilo, innostus, intohimo” näkyy kaikessa mihin ryhdyn. Kun kohtaan vastoinkäymisiä – ja aika ajoin muutoinkin – ajattelen, että ”Aina on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja”. On monta tietä sinne mitä kohti edetään, ei vain yhtä suoraa.