Mielenilmaus vaatii aluevaltuustoilta satsauksia päihde- ja mielenterveyspalveluihin 

04.03.2022

Tampereella osoitetaan mieltä maanantaina 7.3. päihde- ja mielenterveyspalveluiden puolesta. ”Päihde- ja mielenterveyspalveluiden vuoro”-nimellä järjestettävä tapahtuma on Pirkanmaan Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkoston järjestämä mielenilmaus. Tapahtuma alkaa kulkueena symboliselta paikalta, levottomana tunnetuilta Pakkahuoneen aukion portailta klo 17 ja jatkuu mielenilmauksena Keskustorilla 17:30 alkaen.  

– Päihde- ja mielenterveyspalveluiden tilanne on äärimmäisen hankala. Aluevaaleissa annettiin jälleen kauniita lupauksia. Haluamme muistuttaa näistä lupauksista aluevaltuuston järjestäytymistä edeltävänä päivänä, toteaa järjestön jäsen, Youth Against Drugs ry:n toiminnanjohtaja Eeva-Kaisa Hohenthal. 

Keskustorilla puheenvuoroja pitävät päihde- ja mielenterveysalan kokemusasiantuntijat, sekä poliitikot eri puolueista.  

Järjestöjen mukaan mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoon pääsy on hidasta ja jonot ovat pitkiä. Isona ongelmana koetaan myös se, että jos mielenterveysongelmaisella on lisäksi päihdeongelma, hän ei saa hoitoa mielenterveysongelmaansa ennen kuin päihdeongelma on hoidettu. Ja päihdeongelman juurisyy saattaa olla näissä mielenterveysongelmissa.  

– Millaisesta kriisistä puhuttaisiin, jos syöpähoitoon pääsisi vasta puolen vuoden jonotuksen jälkeen? Tai ei koskaan? kysyy verkoston jäsen, Pirkanmaan mielenterveysomaiset – Finfami ry:n puheenjohtaja, psykiatrian dosentti Klaus Lehtinen. 

Joka vuosi itsemurhaan kuolee yli 800 henkeä. Vakavaan mielenterveys- tai päihdesairauteen liittyy suurempi kuolemanriski kuin vaikkapa rintasyöpään.  

Yhteiskunta hukkaa valtavan joukon nuoria ja nuoria aikuisia eläkkeelle. Puolet työkyvyttömyyseläkemenoista aiheutuu mielenterveyden häiriöistä. Menetetyn työpanoksen hinta on valtakunnallisesti lähes 5 miljardia vuodessa. Puhumattakaan sairastuneille ja heidän läheisilleen aiheutuvasta kärsimyksestä. Kun ongelmista kärsivä ei saa hoitoa, myös hoitotaakka siirtyy läheisille.  

2000-luvulla terveydenhuollon kokonaismenot kasvoivat 14 miljardista 22 miljardiin. Tästä vain 5 % on sijoitettu päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Niihin sijoitettu rahamäärä on myös tasaisesti pienentynyt. 

Hyvä hoito kannattaa taloudellisesti. On arvioitu, että jokainen mielenterveys- ja päihdepalveluihin sijoitettu euro tuottaa 3-5 euroa.  

Nyt on päihde- ja mielenterveyspalveluiden vuoro, vaativat järjestöt.  

  

Lisätietoja: 

Anna Anttinen, 040 837 3880, (lomalla 4.3.)
Klaus Lehtinen, 050 62724,  
Eeva-Kaisa Hohenthal, 040 5519067,