Kuntouttava työtoiminta

14.01.2025

Ulkopuolelta osaksi ryhmää

Työttömyys on yhteiskunnan rakenteellinen ongelma. Työttömät tyypillisesti syyttävät itseään omasta tilanteestaan, vaikka työttömyyden syyt ovat yhteiskunnallisia. Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa pitkäaikaistyöttömille kokemuksen yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Heille kuntouttavalla työtoiminnalla on sosiaalista hyvinvointia lisäävä vaikutus. Se parantaa elämänhallintaa ja toimintakykyä ja antaa vertaisryhmän, johon kuulua.

Sosiaalinen hyvinvointi kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ihminen ei yllä parhaimpaansa, jos hän kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Kuntouttava työtoiminta ehkäisee ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemusta ja antaa lisää itseluottamusta työnhakuun. Ryhmältä saadulla vertaistuella on suuri merkitys. Yhteistyö on tärkeää ryhmän tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sitoutuminen ryhmään on sen jäsenille palkitsevaa ja vastuun ottaminen yhteisestä toiminnasta kehittää ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja.

Myönteisen palautteen merkitys

Ulkopuolisuuden kokemus ja vaikea elämäntilanne, josta ei ole ulospääsyä, johtaa pitkäaikaistyöttömillä helposti yksinäisyyteen. Kuntouttavassa työtoiminnassa osallistujat oppivat pyytämään itselleen apua ja tukea. Hyväksyvässä yhteisöllisyydessä jokainen hyväksytään omana itsenään. Merkitystä on kuitenkin sillä, millaisista asioista ryhmässä saa myönteistä palautetta ja mitä asioita yhteisössä arvostetaan. Näin tapahtuu sosiaalista oppimista eli oppimista vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Ohjaajien asema perustuu luottamussuhteen rakentamiseen ohjattavien kanssa ja siihen, että heillä on tietoa ja kokemusta. Ohjaajien vastuulla on edistää yhteistyöhön perustuvia suhteita ryhmässä ja luoda turvallista ja avointa ilmapiiriä. Voimaantumista tukee se, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja kirjaa työpajajakson tavoitteet ylös yhdessä ohjaajansa kanssa. Tavoitteiden täyttämisestä saatu myönteinen palaute vahvistaa voimaantumista edelleen.

Toiveikkuus on tärkeää

Kokemus umpikujaan joutumisesta työelämässä toimii alkusysäyksenä kuntouttavaan työtoimintaan hakeutumisessa. Omaan tilanteeseen halutaan parannusta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat kokevat työpajatoiminnan tärkeänä ja voimavaroja vahvistavana välietappina kohti seuraavia tavoitteita. Kuitenkin jos osallistuja syyttää itseään aiemmista epäonnistumisista, se heikentää hänen toiveikkuuttaan tulevaisuuden suhteen.

Toiveikkuutta puolestaan lisää yhteisöltä ja ohjaajilta saatu tuki sekä kokemus yhdenvertaisuudesta. Työpajatoiminta tukee aiempien elämänkokemusten hyväksymistä osaksi omaa elämäntarinaa. Omien kokemusten sanoittaminen on tärkeä taito, kun ihminen suuntaa kohti tulevia haasteita. Työpajatoiminnassa saa kokea onnistumisia ja mahdollistuu myönteisen kehän syntyminen, jossa hyvinvointivaikutukset alkavat kasautua.

Kirjoittaja
Elina Martikainen

Lähdeteoksessa on tutkittu sosiaalista teatteria kuntouttavan työtoiminnan muotona:

Neuvonen, Kari (2024) Kuntouttava työtoiminta yhteiskunnan voimavarana. Iloa yhdessä olosta, Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma.