Kokemusasiantuntijat ja julkisuus

15.07.2025

Mielen Avoimen Opiston vuoden 2026 kokemusasiantuntijakoulutukseen hakuaika on elokuu 2025.

Kokemustietoa ei saa kirjoja lukemalla

Kokemustiedolla on mahdollista vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Yhteiskunnan asenteet mielenterveyden haasteita kohtaan eivät silti välttämättä muutu nopeasti vaan hitaasti. Yleisölle juuri kokemustieto on kuitenkin uutta ja silmiä avaavaa, koska se on erilaista kuin kirjoista luettu tieto.

Kokemusasiantuntijoilla on erikoislaatuista kokemukseen perustuvaa tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä ja sen häiriöistä, jota yleisöllä ei ole. He myös kertovat mielenterveysasioista helposti ymmärrettävällä arkikielellä toisin kuin esimerkiksi psykiatrian alan lääkärit ja tutkijat.

Esiintymistilanteet valikoidaan harkiten

On viisasta valikoida ne tilanteet, joissa kokemusasiantuntija esiintyy. Kouluttaja arvioi, kuka on mihinkin tilaisuuteen sopivin puhumaan. Jokaisella on omanlaisensa kokemustarina ja esiintymistyyli. Kokemusasiantuntijakoulutuksen suorittaneet ovat jo saaneet rankkoihin elämänvaiheisiinsa etäisyyttä ja pystyvät siitä syystä jakamaan kokemustietoaan muille.

Kokemusasiantuntijan on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan, ettei uuvu kouluttajana ja muissa kokemustietoa jakavissa tehtävissä toimiessaan. Työssä jaksamisessa auttaa työnohjaus sekä muilta kokemusasiantuntijoilta saatu vertaistuki.

Mielenterveyskuntoutujiin liittyy ennakko-oletuksia

Yleensä mielenterveysongelmista kertovaan suhtaudutaan avoimesti. Ihmisillä on halua ymmärtää mielenterveyden häiriöitä. Toisaalta on olemassa myös heitä, jotka kokevat jonkin mielenterveyteen liittyvän aiheen liian ahdistavaksi eivätkä sen vuoksi halua kuulla siitä.

Kokemusasiantuntija voi saada ulkopuolisilta palautetta yllättävissäkin tilanteissa. Joku saattaa ihmetellä esimerkiksi sitä, että kokemusasiantuntija näyttää aivan ”normaalilta” vaikka on mielenterveyskuntoutuja. Julkisuudessa mielenterveyskuntoutujiin saatetaan yhdistää esimerkiksi ulkonäköön liittyviä stereotypioita vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikenlaisia, ihan tavallisen näköisiä ihmisiä.

Kokemusasiantuntijat ennakkoluulojen hälventäjinä

Kokemusasiantuntijoiden saama palaute on pääsääntöisesti myönteistä. Yleensä palautteen saa esiintymisen tai koulutustilanteen yhteydessä välittömästi. Jos mitään palautetta ei tule, se tuntuu ikävältä. Ainakin osalla yleisön joukosta on silti samankaltaisia elämänkokemuksia kuin kokemuskouluttajilla vaikka he eivät välttämättä halua astua esiin.

Palautteen antaja voi kertoa saaneensa kokemusasiantuntijan luennosta vinkkejä omaan elämäänsä tai että hänen asenteensa omia läheisiään kohtaan on muuttunut tai syyllisyys omista oireista on hälventynyt.

Suuressa yleisössä voi olla myös joku, joka suhtautuu kuulemaansa jollain tavalla negatiivisesti. Tämä on toisaalta merkki juuri kokemusasiantuntijoiden työn tärkeydestä. Pelot, ennakkoluulot ja tietämättömyys ovat juuri niitä haasteita, joita kokemusasiantuntijat toiminnallaan pyrkivät hälventämään.

Lähipiirin tulisi kannustaa kokemustiedon jakamiseen

Läheisten suhtautuminen kokemusasiantuntijan työhön vaihtelee. Osa kannustaa jatkamaan. Osa sen sijaan ei ymmärrä, mistä kokemusasiantuntijana toimimisessa on kyse. He eivät halua, että perheen asioita käsitellään julkisuudessa eivätkä ole valmiita kohtaamaan sitä stigmaa, jota mielenterveysasioihin ympäröivässä yhteiskunnassa liitetään.

Lähipiirin osoittama kielteisyys saattaa olla kokemusasiantuntijalle raskasta kestää. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa kiinnitetään tämän vuoksi huomiota siihen, että kokemustietoa pystytään välittämään harkitsevasti ja maltillisesti eteenpäin niin suurelle yleisölle kuin lähipiirillekin. Kokemusasiantuntijuuteen kuuluukin usko muutokseen ja myönteiseen kehitykseen niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.

Lähde

Jankko, Terhi (2008) Mielenterveyden kokemusasiantuntijuuden merkityksiä kuntoutujien ja omaisten ryhmäkeskusteluissa. Me voidaan kertoo että tämmösenkin asian kanssa voi elää että mä on hullu, Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos: sosiaalityön pro gradu -tutkielma.

Kirjoittaja
Elina
Mielen ry:n viestintä