Nuorten vinkit aistiesteettömyyteen

15.06.2026

Meidän juttu –hankkeessa keskeisiä teemoja ovat osallisuus ja saavutettavuus: miten mahdollisimman moni nuori voisi osallistua ja tulla mukaan toimintaan. Nuorille järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, mutta niihin osallistuminen ei ole kaikille helppoa. Jos ympäristö kuormittaa aisteja, voi tapahtuma tuntua raskaalta jo ennen kuin se alkaa. 

Meidän juttu –hankkeessa kysyttiin joulukuussa 2025 Pajaston taidepajan nuorilta, millaiset asiat tekevät tapahtumasta aistiesteettömän ja mitä asioita tapahtuman järjestäjän kannattaisi ottaa huomioon. Lopputuloksena syntyi vinkkilista aistiesteettömän työllisyystapahtuman järjestämiseen, joka on jaettu myös työllisyyspalveluihin. Lisäksi saimme tilasuunnittelijalta tietoa aistiesteettömästä tilasuunnittelusta ja sen tärkeydestä.

Mitä on aistiesteetön tilasuunnittelu?

Mielen ry:ssä toteutetaan parhaillaan myös Euroopan unionin osarahoittamaa Tila voimavaraksi – yhteiskehittämällä esteetön ympäristö -hanketta. Siinä työskentelevän tilasuunnittelija Susanna Aaren mukaan aistiesteettömässä tilasuunnittelussa tavoitteena on luoda tila, joka on kaikille aisteille suopea: ettei olisi ylimääräisiä ärsykkeitä, jotka estävät tilassa olemista. Aistiesteettömässä suunnittelussa huomioidaan näkö-, haju, kuulo- ja tuntoaistit. 

– Tarkoituksena ei ole poistaa kaikkea aistikuormaa, vaan pyrkimyksenä on tehdä siitä helpommin hallittavaa ja ennakoitavaa, Aare painottaa. 

Miksi aistiesteettömyys on tärkeää?

Aaren mukaan aistiesteettömyys on tärkeää, sillä se mahdollistaa osallistumisen kaikille. Esim. nepsy-piirteisillä ja mielenterveyden haasteita omaavilla aistit voivat olla herkistyneet. 

– Kuitenkin aistiesteettömyydestä on hyötyä kaikille, sillä se parantaa kaikkien hyvinvointia, Aare täsmentää. 

Aistiesteettömyyden huomioiminen on ajankohtaista, sillä viime vuosina on paljon puhuttu ihmisten kuormittuneisuudesta ja toisaalta tietoisuus aistikuormituksen vaikutuksista on lisääntynyt.

Miksi aistiesteettömyys kannattaa ottaa huomioon tapahtumien suunnittelussa?

Aare sanoo, että aistiystävällisyys on tärkeää huomioida suunnittelussa, jotta yhä useampi voisi osallistua tapahtumaan omana itsenään. Positiivinen kokemus voi myös rohkaista osallistumaan muihin tapahtumiin myöhemmin.

Nuorten vinkkilista aistiesteettömään työllisyystapahtumaan

Ennen tapahtumaa:

• Saapumisvideo bussipysäkiltä tapahtumapaikan pääoville
• Nopeutettu video Instagramiin ja Tiktokiin, jossa jokin trendaava musiikki
• Video tilasta, jossa näkyy selkeästi esittelijöiden paikat nimettyinä, muut toiminnalliset alueet, WC:n sijainnit ja istumapaikat
• Esittelyt työnantajista: ketä on paikalla, mistä organisaatiosta, mitä he tekevät?
• Selkeät perustiedot tapahtumasta: kohderyhmä, ohjelma, mitä tekemistä on tarjolla, mitä tarvitsee mukaan (esim. CV)

Tapahtumaan saapuessa:

• Selkeä sisäänkäynti, josta on helppo hahmottaa, mihin mennä
• Selkeät opasteet tilassa (esim. huomiovärit ja eri värikoodit tilojen erottamiseen)
• Ihminen toivottamassa tervetulleeksi ja ohjaamassa oikeaan suuntaan
• Tapahtumaopas: kartta, johon standien ja toimintojen lisäksi merkitty ääni- ja valoherkkyysvaroitukset, ohjelman aikataulu ja rakenne, Miten tapahtuma toimii? Mitä pääsee tekemään?

Tapahtuman aikana:

• Himmeä ja lämmin valaistus
• Jakkaroita ja istumapaikkoja ympäri tilaa
• Äänieristyssermit työantajien/toimijoiden standien välissä
• Tuoksuttomuus
• Ei taustamusiikkia ja ylimääräistä melua
• Rauhallisempi hengauspaikka, jossa mukavia tuoleja
• Pieniä aktiviteetteja ja tehtäviä, joita voi tehdä myös kaverin kanssa
• Väri-indikaattorit (esim. valotikut tai pinssit), jotka kertovat, haluaako osallistuja keskustella vai ei