Alfred muistitestissä Tammelan lähitorilla

24.06.2024

ALFRED [penkoo jääkaapilla]: Missä leipä on?

ELINA: Et tainnut ostaa sitä.

ALFRED: Ostinpas, katso kuittia!

ELINA: Nii-in. Olet kyllä ostanut voita mutta et leipää. Olet ollut viime aikoina vähän hajamielinen.

ALFRED: Mitä! Olenko tulossa seniiliksi? Voi minua onnetonta pehmoeläintä!

ELINA: Älä hermostu, Alfred! Mielen ry järjestää Tammelan lähitorilla muistineuvontaa. Itsehoitopisteellä palveluohjaaja voi tehdä sinulle pienen muistitestin. Käydään siellä.

[Elina ja Alfred tallustavat Itsenäisyydenkatua Tammelakeskukseen. Se löytyy helposti. Alfred on hetken kytiksessä itsehoitopisteen ovella. Verenpainettaan mittaamaan tullut mummo ei näytä pelkäävän sitä. Rupatellaan tovi, sitten mummo lähteekin.]

ALFRED: Tuolta tulee nyt sennäköinen naishenkilö, että on varmaan se muistintutkija. Alkaa hieman jännittää.

ELINA [Alfredille:] Älä livistä mihinkään!

TUULA-MARI: Hei! Oletteko muistineuvontaan tulossa?

ELINA: Kyllä. Ikään kuin ennaltaehkäisevästi. Tämä pehmoeläin on vaikuttanut hieman hajamieliseltä.

TUULA-MARI: Muisti voi joskus ylikuormittua. Se ilmenee juuri hajamielisyytenä. Välttämättä syytä huoleen ei silti ole.

ELINA: Mikä muistille olisi hyväksi?

TUULA-MARI: Aktiivinen elämä, sosiaalinen kanssakäyminen, mielekäs tekeminen, liikunta… Ne kaikki ovat hyväksi. Muistia kannattaa harjoittaa pienillä haasteilla. Kauppalistan voi kyllä kirjoittaa mutta se kannattaa jättää kotiin. Sitten kaupassa koettaa muistella, mitä piti ostaa.

ALFRED [huokaa raskaasti.]

TUULA-MARI: Masennus ja ahdistus ovat muistille sen sijaan haastavia, sillä masentuneena muisti on muutenkin koetuksella.

ELINA: Voisiko jokin sairaus haitata muistia? Jokin muu kuin muistisairaus?

TUULA-MARI: Hoitamaton korkea verenpaine on muistille pahasta. Omaa verenpainettaan kannattaa tarkkailla säännöllisesti, että se pysyisi suositelluissa rajoissa.

ELINA: Entä ruokavalion merkitys? Alfred on tottunut käyttämään voita kaikessa ruuanlaitossa, myös leivän päällä.

TUULA-MARI: Voita saa kyllä joskus käyttää mutta ei säännöllisesti. Pehmeät rasvat olisivat parempia. Niihin kannattaa totutella vähitellen.

ALFRED [vaihtaa puheenaihetta]: Entä opiskelu vanhemmalla iällä? Olen aloittanut uudessa työssä ja koetan itseopiskella… Kaikenlaisia kirjoja. Olen kuitenkin jo arviolta 46-vuotias ja emäntäni Elina muutaman vuoden vanhempi.

TUULA-MARI: Opiskelu onnistuu missä iässä vain, sitä ei kannata pelätä. Vaatii ehkä enemmän toistoja, että asiat jäävät mieleen. Itselleen kannattaa antaa armollisesti aikaa oppimiseen.

ALFRED: Joo, ja olen koettanut kirjoitella muistiinpanoja.

TUULA-MARI: Sehän on hienoa. Noin, oletteko valmiita, nyt voisimme siirtyä tekemään muistitestin. Kerrotko Alfred syntymäaikasi?

[Alfred vastailee reippaasti kysymyksiin. On pieni laskutehtävä, esineen tunnistamista, Alfredin pitää muistaa muutamia sanoja sekä piirtää mallista tietty kuvio. Tuula-Mari antaa tulokset mukaan ja Elina ja Alfred lähtevät kotimatkalle.]

ELINA: Testi meni hienosti, Alfred! Muistissasi ei varmaankaan ole sen kummemmin vikaa. Se on vain hieman kuormittunut.

ALFRED: Joo, työpaineita. Koetan ottaa rennommin.

ELINA: Olisimme kyllä voineet seurata itsehoitopisteellä tapaamamme mummon esimerkkiä ja mitata verenpaineet. Sinulta ei kai ole koskaan mitattu!

ALFRED: Toisella kertaa sitten. Hyvä kumminkin, että pehmikkeet pääni sisällä toimivat niin kuin pitääkin. Olen vain lueskellut liikaa!

ELINA: Olet kyllä ollut koko ajan kuono kirjassa. Niitä hyvinvointiin liittyviä kirjoja.

ALFRED: Niin, kun kerran ollaan Mielen ry:llä töissä. Se yksi kirja liittyi juuri tähän aiheeseen… Se, jonka on kirjoittanut ruotsalainen psykiatri.

ELINA: Tarkoitat kai sitä Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Tekijä Anders Hansen.

ALFRED: Joo, sehän se oli. Siinä oli, että liikunta parantaa muistia.

ELINA: Niin. Onhan se loogista, liikunta lisää hapensaantia aivoissa. Mutta pitää liikkua säännöllisesti.

ALFRED: Ehkä minunkin kannattaa alkaa kuntoilu.

ELINA: Aivan varmasti. Mutta muista aloittaa pienesti. Jos rasittaa itseään liikaa fyysisesti, vaikutus on päinvastainen.

ALFRED: Ei heti mitään isoja ylämäkiä.

ELINA: Aivan niin, kohtuus tässäkin asiassa! Kehitä itsellesi ensin hyvä peruskunto, siitä se sitten lähtee rullaamaan. Oli toinenkin kirja… Oppimisesta…

ALFRED: Niin, se jonka kirjoittajalla on hauska nimi. Minna Miao.

ELINA: Odotas, kirjoitin sen muistikirjaani: Kasvun asenne oppimisessa. Hyödyllisten haasteiden käyttöopas.

ALFRED: Siinä oli ideana, että opitut asiat kannattaa yhdistää johonkin aiemmin koettuun. Itselle merkityksellisiin asioihin. Silloin ne muistaa paremmin.

ELINA: Niin, ja asioiden mieleen palauttaminen edistää niiden oppimista. Sen sijaan oppimista haittaa, jos keskittyy vain välttelemään virheitä tai jos on niin kiireinen, ettei asioihin pysty syventymään kunnolla.

ALFRED: Sinulla oli joku hauska niksi vieraitten sanojen oppimiseen.

ELINA: Joo, esimerkiksi kun törmäsin englannin sanaan haberdashery, laitoin sen hakusanaksi Pinterestiin. Sain tulokseksi kauhean määrän ompelutarvikkeiden kuvia. Sellaista pientä tilpehööriä. Nyt muistan aina, että haberdashery on sellaista pikkurihkamaa.

ALFRED: Sinä luit englannin sanakirjaa melkein kuin työksesi.

ELINA: Niin kun ne sanat on niin kiinnostavia! Mutta sillä tavalla juuri oppii parhaiten, asioista, joista itse on kiinnostunut.

[Elina ja Alfred kävelevät pois näkyvistä, mutta innokas puheenpälinä kuuluu pitkään heidän jälkeensä.]