Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä
17.10.2024
Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään 17.10.
Sairaus tai haasteellinen elämäntilanne saattaa syrjäyttää ihmisen työelämästä. Tällöin hän jää vaille palkkatuloja. Köyhyys johtaa siihen, että ihminen joutuu pelkäämään ruuan loppumista, miettimään, mitkä laskut hän pystyy maksamaan tai tinkimään lääkkeiden ostosta ja lääkärissäkäynneistä. Pienituloiset kokevat terveydentilansa paljon heikommaksi kuin suurituloiset.
Köyhyys tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmisellä on vaikeuksia selviytyä yllättävistä menoista tai pitää kotia riittävän lämpimänä. Hänellä ei ole varaa ostaa uusia vaatteita ja kenkiä tai uusia huonekaluja. Hän ei voi käydä harrastuksissa, istua kahviloissa sukulaisten ja ystävien kanssa tai lomailla kodin ulkopuolella. Tällöin ihminen ei kykene suunnittelemaan tulevaisuutta ja vetäytyy yleensä omiin oloihinsa. Pienituloisten tyytyväisyys omaan elämäänsä on paljon vähäisempää kuin suurituloisilla.
15,9 % kotitalousväestöstä on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa.
8,7 % kaikista lapsista elää kotitalouksissa, joilla on vaikeuksia/suuria vaikeuksia toimeentulossa.
Köyhyyden ja syrjäytymisen seurauksena:
- Ihminen sinnittelee päivän kerrallaan eteenpäin.
- Hän keskittää huomionsa riskeihin ja kielteisiin asioihin.
- Hän kadottaa yhteyden omiin voimavaroihinsa.
- Hän ei näe ympärillään olevia mahdollisuuksia eikä uskalla tarttua niihin.
- Hän ei pysty vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä.
- Hän ei koe elämäänsä merkitykselliseksi.
Syrjäytyneiden ääni sivuutetaan usein yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja säästötavoitteiden nimissä heidät ajetaan entistä ahtaammalle. Heidät pakotetaan muuttamaan tutusta kodistaan halvempaan asuntoon, jota ei välttämättä löydy ja niin ihmisestä tulee asunnoton. Tai jos he yrittävät ansaita hiukan lisätuloja, heidän etuuksiaan leikataan. Tämä lyhytnäköinen säästöjen etsiminen ennestään köyhien ihmisten elintasosta ei millään tavalla edistä heidän osallisuuttaan ja paluutaan työelämään.
Keinoja päästä vaikeasta tilanteesta eteenpäin ovat:
- Se, että ihminen kohdataan arvostavasti.
- Häntä rohkaistaan vaikuttamaan omaan elämäänsä.
- Häntä tuetaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin omassa lähipiirissä.
- Hänen piileviä taitojaan ja kykyjään tehdään näkyväksi.
- Hänelle tarjotaan matalan kynnyksen avoimet tilat osallisuuden kokemiseen.
- Hän pääsee mukaan ryhmään tai yhteisöön.
Kokemustoiminta on yksi keino päästä köyhyyden ja syrjäytymisen kehästä pois. Toiminnan myötä ihminen pystyy vähitellen ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Myös ihmisen identiteetti muuttuu: hän ei miellä itseään enää syrjäytyneeksi vaan kokemusasiantuntijaksi. Ihmissuhdetaidot kehittyvät ja luottamus tulevaan kasvaa. Hän saa äänensä kuuluviin julkisessa keskustelussa ja pystyy vaikuttamaan siihen, että palvelut paranevat ja yhteiskunnan ennakkoluulot vähenevät.
Syrjäytymisen estämiseksi:
- Työnantajien asenteita ja ennakkoluuloja pitkään työttömänä olleita kohtaan on korjattava.
- Työmarkkinoiden tulee tarjota tehtäviä, joita voidaan muokata tekijän työkyvyn mukaiseksi.
- Ihmiselle tulee taata helppo ja nopea pääsy itselleen sopiviin työllisyys- ja kuntoutuspalveluihin.
- Hänelle tarjotuissa palveluissa tulee olla jatkuvuutta, niin ettei häntä pallotella palveluntarjoajalta toiselle.
- Hänellä tulee olla mahdollisuus oppia uutta ja hankkia uusia taitoja.
- Hänen tulee saada tekemästään työstä palkka tai palkkio.
Syrjäytynyt ihminen on syytä ottaa mukaan hänen käyttämiensä palvelujen kehittämiseen. Hän saattaa tarvita tukea esimerkiksi digilaitteiden hankkimisessa ja digitaalisten palvelujen käytössä. Hänelle tulee antaa tietoa hänelle kuuluvista etuuksista. Yhteyden löytämisessä muihin ihmisiin auttaa, jos hän saa halutessaan mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. Hänen täytyy myös saada kokemus taloudellisesta turvallisuudesta sosiaaliturvan ja toimeentulotuen avulla. Hänen tulisi voida myös hankkia pieniä lisäansioita ilman pelkoa sosiaaliturvan menetyksestä.
Lähteet
Osallisuuden edistäjän opas, THL: Ohjaus 10/2023.
Elinolotilasto [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2023. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 9.10.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cln2vlqod3dee0bvz2nohmdt8